Piparitalo, osa 2

Ks. myös edellinen piparitaloihin liittyvä postaus tästä.

Sitten oli vuorossa minulle tuleva piparitaloni. Päädyin tekemään useamman rakennuksen pihapiirin.

Pihapiirissä on siis koirankoppi, huussi ja mökki.

Kaavat jälleen kirjasta Ylva Norman & Eva Grane: Piparkakkutalot.

Tässä vielä lähikuvia.

Mökki. Ikkunaluukut on kivat!! :)

Huussi. Huussissa on myös ihan oikea reikä.

Ja viimeisenä Millan koppi.

Piparitalo, osa 1

En tiedä kuuluuko tämä varsinaisesti tähän blogiin, mutta onhan tämäkin eräänlaista käsityötä.

Joulun aikoihin tykkään leipoa piparitaloja. Siitä lähtien kun äiti uskalsi antaa kuuman sokerin minun käsiini, olen ollut vastuussa meidän joulun piparitalosta. Siitä lähtien kun olen asunut yksin, olen myös tehnyt omaan kotiini piparitalon omaksi ilokseni. Pari vuotta sitten ystäväni (tämä samainen siis jonka perheeseen tein tänä jouluna joulukalenterin) ilmoitti lapsilleen ettei sinä vuonna jaksanut tehdä piparitaloa. Minä sitten tein sen hänen puolestaan, ja siitä lähtien myös joka vuosi. Tänä vuonna piparitalosta tuli tällainen. Tai voiko tätä enää piparitaloksi kutsuakaan :D

Itse en tätä ole suunnitellut, vaan kaavat ovat kirjasta Ylva Norman & Eva Grane: Piparkakkutalot. Aivan huippu kirja muuten, aion tulevina vuosina toteuttaa joka ikisen kirjan mallin!! Paria on jo kokeiltu.

Taikina puolestaan on kirjasta Jari Jetsonen & Sirkkaliisa Jetsonen: Arkkitehtien piparkakkutalot. Monenlaista piparkakkutaikinaa olen vuosien varrella kokeillut, mutta tämä on piparkakkutaloihin ehdottomasti paras taikina (ilmeisesti suuren sokerimääränsä ansiosta), taikinaa on helppo muotoilla, se ei paistuessa vääntyile ihmeellisiin asentoihin niin kuin jotkut taikinat tekevät, ja sitä on helppo muokata vielä paistamisen jälkeen, heti pellillä kannattaa korjata terävällä veitsellä seinät suoraan, mutta kevyt raastaminenkin palojen jäähdyttyä on varovasti mahdollista. Teen yleensä 1,5-kertaisen annoksen, mutta se riittää jo helposti tällaiseen linnaan ja useampaan pieneen taloon. Tässä vielä oma versioni tästä taikinasta (olen esim. laittanut itse enemmän mausteita kuin alkuperäisessä ohjeessa, vaikka se ei taikinasta sen parempaa syötävää teekään):

Piparitalotaikina:

200 g margariinia

5 dl sokeria

2 dl siirappia

2 dl vettä, johon sekoitetaan 1 rkl pikakahvia

1 rkl inkivääriä

1 rkl neilikkaa

1 rkl kanelia

1/2 rkl pomeranssinkuorta

1/2 ruokasoodaa

13 dl vehnäjauhoja

Sulata margariini kattilassa. Lisää sokeri, siirappi ja vesi sekä mausteet. Anna kiehua pienellä lämmöllä jonkun aikaa, jotta mausteet sulavat kunnolla. Ota kattila liedeltä. Sekoita sooda ja jauhot keskenään. Tämän jälkeen sekoita jauhoseos taikinaan. Sähkövatkaimen taikinakoukut ovat tässä oivallinen apuväline. Tämän jälkeen ohjeessa lukee, että "taikinasta tehdään nyrkinkokoisia palloja, jotka kääritään muovikelmuun ja pannaan yöksi jääkaappiin." Olen kyllä itse sitä mieltä, että taikinan voi myös jättää kattilaan ja laittaa kattilan jäähdyttyä sen jääkaappiin. Seuraavana päivänä kattila kannattaa ottaa pari tuntia ennen leipomista lämpimään, jotta taikina lähtee helpommin irti kattilasta. Tosiaan taikina on seuraavana päivänä valmis leivottavaksi.

Tässä vielä lisää kuvia piparilinnasta.

Piparitalon tekeminen ja sen kokoaminen on mielestäni kivaa, mutta koristelu on tylsää. Oma tapani on koristella palaset ennen kuin kiinnitän ne toisiinsa, koska muuten varsinkin isot karkit valuvat pitkin seiniä. Tähänkin olisi joku luovempi ihminen saanut paljon hienommat karkit laitettua... mutta toisaalta, kummipoikani ja hänen veljensä olivat taas aivan innoissaan linnasta ja koristeltiin lopuilla karkeilla vielä lasten kanssa yhdessä lisää.

Pumpulihuivi

Tämä pumpulihuivi syntyi kesällä, lähinnä junassa istuessa. Huivia on mukava tehdä matkalla; värejä ei ole monta, ohje oli helppo ja sen oppi nopeasti ulkoa (yksi mallikerta on 10 krs), ja itse asiassa tähän huiviin kului tasan yksi kerä lankaa. Ai niin ja väri ei taaskaan yllätä.

 

Lanka: Novita Rose Mohair vaaleanvihreä, 1 kerä (50 g)

Ohje: Pumpulihuivi, Ullaneule 01/07

Adventtikalenteri

Tämä tulee nyt vähän myöhässä, mutta tulkoot. Parhaan ystäväni lapset, kummipoikani 5-vee ja hänen isoveljensä 6-vee ovat mahtavia tapauksia ja heille on aina kiva keksiä lahjoja. Leluja pojilla kyllä riittää, mutta itse legojen parissa lapsuuteni viettäneenä tiedän että ne ovat hyvinkin kehittävää puuhaa.

Legoadventtikalenterista inspiroituneena kehittelin siitä oman versioni. Sokoksella käydessä etsiskelin adventtikalenteriin sopivaa legotapausta, ja sellainen löytyikin.

Tämä oli yksi harvoista tällaisista pienehköistä pakkauksista, joita pojilla ei vielä ole ja joiden kyljessä oli sisällä olevien legojen lukumäärä. Lukumäärä oli juuri passeli jaettavaksi 48 osaan (tottakai molemmat pojat tarvitsevat omat luukkunsa adventtikalenteriin).

Eikun hommiin. 10 tulitikkurasian pakkaus maksoi Tiimarissa täynnä tulitikkuja vähemmän kuin ne askarteluun tarkoitetut tyhjät tulitikkurasiat. Nyt minulla on sitten kotona rasiassa 48 tulitikkurasian tulitikut, ai kun hauskaa :D

Kotoa löytyi askartelutarvikkeiden joukosta riittävästi erilaisia papereita, joilla sitten päällystin tulitikkurasiat. Päälle askartelin numerot erilaisista papereista, askarteluhuovista, kimalleliimoista... Kaiken varalta laitoin numerot toiseen kertaan vielä tulitikkurasioiden laatikkojen kylkeen (vanhoista vhs-nauhojen tarralappujen numeroista, kaikkea sitä tuleekin säästettyä).

Muuton jäljiltä asunnossani pyörii vielä epämääräisiä pahvilaatikoita, joista yksi oli juuri sopivankokoinen 48 tulitikkurasialle. Sisälle päällystettyyn pahvilaatikkoon mahtui sitten tämä lego-pahvilaatikko, ohjekirjaset ja  muutama lego-varaosa.

Kopioin ohjekirjan jokaisen sivun kopiokoneella ja sitten jaoin palaset ja ohjeet 48 tulitikkurasiaan niin, että joka päivä auto edistyy vähän. Jouluaattona auto sitten valmistuu. Toivottavasti lasten kärsivällisyys riittää siihen asti :D

Tässä tämä taideteos nyt sitten on kokonaisuudessaan. Kaikki lego-osat eivät olleet tarpeeksi pieniä mahtuakseen tulitikkurasiaan joten päällystin ne sitten joulupaperilla ja solmin lahjanarulla oikean päivän kohdalle roikkumaan. Laatikko on jaettu kultaisella kimalleliimalla kahtia, ja laatikon päälle on kirjoitettu poikien nimet, jotta he tietävät, kumpi puoli on kummalle.

Aika kirjava väri-iloitteluhan tästä nyt tuli, mutta olen varma, että pojat ovat tykänneet :) Ainakin lasten äiti olisi mielellään jo avannut kaikki luukut tästä kerralla kun tämän vein sinne viikko sitten, ja harmitteli ettei hänelle ole omia luukkuja.

Lavansaaren kintaat II

Äidilläni on kirjahyllyssään aarre: Mary Oljen kirja Kirjoneuleista kauneimmat ja muita neuletöitä. Sieltä löytyy aivan ihania kirjoneulekuvioita, joista inspiroidun kerta toisensa jälkeen. Löysin keskeneräisten neuleiden laatikostani puoliksi neulotut lapaset, jotka surutta purin kun en ollut enää varma, olisiko käsialani samanlaista kuin silloin kun ne lapaset olin aloittanut, ja neuloin sitten uudet. Luennolla neuloessani näitä ystäväni ihastui lapasiin, ja pienestä rahasummasta lapaset saivat onnellisen omistajan (joka välttämättä halusi myös poseerata lapasten kanssa, kiitos K!).

 

Lapasten suussa on kaksivärinen "pykäreuna", jota mieluummin itse nimitän prinsessareunaksi.

 

Lapasten malli siis kirjasta Mary Olki: Kirjoneuleista kauneimmat ja muita neuletöitä

Malli: Lavansaaren Kinnas II

Lanka: Novita Nalle (värit valkoinen ja vaaleanpunainen)

Pikkujoulufiilistelyä

Noniin, en kaivellutkaan joulukoristelaatikkoa vaan kaivelin Tiimarin joulukoristekoreja. Mukaan tarttui kelloja ja kulkusia, tässäpä lopputulos:

 

Valoa en kuvanottohetkellä löytänyt mistään ja kiiltävän materiaalin vuoksi oli salaman käyttökin mahdottomuus... mutta ehkä näistä nyt jotain ideaa saa.

Lauantaina juhlitaan!!

*<:)

Villapaita

Lainasin kirjastosta viime vuonna vanhoja käsityölehtiä ja ihastuin tavallisen villapaidan malliin. Väri piti tietysti olla sama kuin lehdessäkin, ja sattumoisin löytyi erään paikallisen halpakaupan alekorista sopiva määrä lankaa. Lopputulos oli tämä:

Elämäni toinen villapaita syntyi suht vaivattomasti, suht lyhyessä ajassa viime syksynä opiskelujen lomassa - ja montako kertaa olen pitänyt sitä päällä - nolla. Suomen talvi ei enää ole sama kuin ennen... huoh...

 Ohje: Moda 1/06 (jos muistan oikein, ohjeen olen tietenkin hävittänyt...)

Lanka: Novita Seitsemän Veljestä Jättiraita (ko. värin valmistus on lopetettu)

Toivotaan että tulevasta talvesta tulisi edes vähän kylmempi!!